Sääennustuksia

Nimipäiviin liittyvät:

TAMMIKUU

Hyvä Tuomas (21.12) juhulan tuaa, paha Nuutti (13.1) pois viää
Nyt on Knuutti (13.1) menny pothun
Knuutti (13.1) tulla turkutteloo mäskileipä kainalos
Heikinpäivältä (19.1) kääntyy karhu toiselle kylielle
Jons´ei Heikille (19.1) kelepaa, ottaapi Olli (29.7)
Heikinpäivänä (19.1) talaven selekä taittuu
Heikki (19.1) on talven napa.
Kun on suoja Henrikkinä (19.1), niin on pakkanen Paavalina (25.1).
Kun on helppo Henrikki (19.1), niin on paukku Paavali (25.1).
Jos Henrikki (19.1) helpottaa, niin Paavali (25.1) paukuttaa.
Minkä Heikki (19.1) helpottaa sen Matti (21.9) maksaa.
Jos Heikinpäivänä (19.1) on pakkanen on tuleva kesä poutainen
Heikinpäivä (19.1) astaa Jaakonpäivää (25.7) ja Heikinpäiväviikko Jaakonpäivä viikkoa. Millainen ilma on Heikinpäivänä tai sillä viikolla, sellainen on Jaakonpäivänä (25.7) ja sillä viikolla.
Heikinpäivänä (19.1) muuttuvat säät, jos sitä ennen oli ollut huono ilma, tulee hyvä ja päinvastoin.
Jos Heikinpäivänä (19.1) sänget näkyvät tulee huono heinävuosi, jos lumi ne peittää tulee hyvä.
Kun Heikkinä (19.1) helisee ja Paavalina paukkaa, tulee hyvä hernevuosi.
Kun Heikinpäivänä (19.1) sataa vettä tulee hyvä viljavuosi.
Kun on hellettä heinäkuus, niin on pakkaasta Paavalina (25.1)
Paavali (25.1) on talven napa
Paavali (25.1) puoli talvea.
Paavalista (25.1) talven selkä taittuu, Pertusta päre orteen.
Päivää Paavalista (25.1), kevättä kynttelistä.
Paavali (25.1) talvea, Kynttilä kevättä.
Päivää Paavalista (25.1), yötä Uolevista.
Paavalilta (25.1) paukahtaa, kynttilältä kyykähtää.
Paavalin (25.1) pahat säät, Kynttelin kylmät pyryt.
Paavalinpäivänä (25.1) paraat pakkaset.
Paavo (25.1) pakkasen parina, nenä räässä, parta jäässä.
Jos ei pauka Paavalina (25.1) , eikä kylmä Kynttilänä, ei ole kelpoa kesästä.
Jos ei pauka Paavalina (25.1), eikä kylmää kynttelinä, niin ei ole helle heinäkuussa.
Jollei pauka Paavalina (25.1), niin ei helkä heinäaikaan.
Jos ei pauka Paavalina (25.1), eikä kylmää Kynttelinä, ei sitten sinä kevännä.
Jos ei paua Paavalina (25.1), eikä kylmää Kynttelinä, niin se kylmää kyntmiehen.
Pahoin piteli Paavlina (25.1), kovin kylmi Kynttilänä; eipä tullut rokkavuotta.
Jos on pakkanen Paavalina (25.1), silloin helle helluntaina.
Jos Paavalinpäivänä (25.1) on pakkanen, on silloin toivossa hyvä heinäsato.
Jos Paavalinpäivänä (25.1) on sumua, niin että kana pääsee sen alatse, vaan pyrstö ottaa sumuun, niin halla panee heinäkuussa.
Kun Paavali (25.1) on sateinen ja märkä, niin kuolee hevonen ja härkä.
Jos Paavalina (25.1) räystäät niin paljon vettä tippuvat , että kana juodakseen saa, tulee hyvä heinävuosi
Kun Paavalinpäivänä (25.1) saa kana räystään alta, niin saa Marianpäivänä härkä ojasta.
Jos aurinko näkyy kirkkaana Paavalin (25.1) äivänä tulee hedelmällinen vuosi, mutta jos lunta tai vettä sataa niin kohtuullinen vuosi, jos päivä on pimeä, niin tulee kuolovuosi.
Jos Paavalina (25.1) aurinko paistaa, tulee poutavuosi.
Jos Paavalinpäivänä (25.1) aurinko paistaa koko päivän kirkkaasti tulee hyvä viljavuosi.
Jos Paavalinpäivänä (25.1) on kirkasta, tulee hyvä ohravuosi.
Kun Paavali (25.1) on selkiä, tulee vuosi melkiä.
Jos Paavalinpäivänä (25.1) urinko kirkkaasti paistaa, saadaan hyvä papuvuosi ja yleisesti hyvä vuodentulo. Jos lumisade lastun peitää tulee keskinkertainen vuodentulo.
Jos Paavalinpäivänä (25.1) urinko paistaa sen verran että ehtii hevosen valjastaa, tulee kaunis kevät ja hyvä hernevuosi.
Kun Paavalinpäivänä (25.1) n pilvistä, tulee huono vuosi, mutta kun on niin kauan pouta, että hevosen saa silapääksi, tulee jonkinlainen vuosi.
Joa aurinko paistaa Paavalinpäivänä (25.1) en verran, että mies ehtii hypätä hevosen selkään, tulee hyvä papuvuosi.
Jos Paavalinpäivänä (25.1) sataa lunta niin paljon, että oljenkorren peittää on silloin puoli lunta vielä tulematta sinä talvena.
Paavalina (25.1), jos tuisku juoksee reen aliste, kaplaiden välitsae, ennustaa se varmaa hallavuotta, mutta jo Paavalina ei lumi liiku, ei tarvitse seuraavana kesänä pelätä hallaa.
Jos Paavonpäivänä (25.1) sataa lunta kirveslastun peitteeksi, kasvaa sinä vuonna ohra hyvin.
Hyvä papuvuosi tulee jos Paavalinpäivä (25.1) tulee lunta reen varhon peitto.
Jos Paavalinpäivänä (25.1) sataa, tulee herneitä.
Kun Paavalinpäivänä (25.1) lunta sataa niin paljon, että oljekorsi peittyy, ja aurinko silmänsä näyttää, tulee hyvä pellavavuosi.
Jos Paavalina (25.1) tuiskuttaa reen jalaksen jäljen umpeen, eivät menesty kukkakylvöt, tupakka, pottu ja herne.
Kun Paavalina (25.1) sataa lunta niin kuolee monta sinä vuonna.
Jos Paavalina (25.1) pyryttää, saadaan paljon silakoita.
Kun Paavalina (25.1) on pohjatuuli, tulee marjavuosi.
Jos ennen Paavalia (25.1) seinä hikoaa auringon lämmöstä, se tietää pitkää kevättä.
Paavalin (25.1) pahat säät ja kynttelin (2.2) kylymät pyryt
Paavalin (25.1) pahat pyryt
Paavali (25.1) papuja p------ntoo
Paavalin (25.1) suvi ja Laurin (10.8) halla
Puolitalven keskiviikkona (26.1) on puoli talvea kulunut.
Kun on kova pakkanen Kallenpäivänä (28.1), ja sitä vielä jatkuu Kynttilänpäivänä, ei se ennen pääsiäistä herkiä.
Millaista ilmaa on Kallenpäivänä (28.1), sellaista on koko vuoden. Jos aamupäivä on kaunis, alkuvuosi on kaunista ja jos illalla on paha ilma, niin on koko loppuvuosi huonoa ilmaa.

HELMIKUU

Helmikuun vesisaret on Laurinpäivän (10.8) halla
Juhlasta kuusi Kynttelihin (2.2), siitä kolome Mattihin (24.2), siitä neliä Mariahan (22.-28.3 välisenä aikana) siitä viisi vappuhun (1.5)
Jos härkä Kynttelinä (2.2) rästhän alta juaa, niin silloon kukkoo Marianpäivänä (22.-28.3 välisenä aikana) janhon kualoo
Sifferinpäivänä (15.2 Sipin pv) kana hangellen (tähän saakka kanat ruakittihin sisätiloos ja tuon pvm jäläkehen ne siirrettihi ulos, Jos kana saa tualloon juara rästäsalta, niin tuloo hyvä vuasi, muniakin palijon?) (oma lisäys)
Jos ei Sippoo (15.2) saa kippohon, niin ei kana saa nappohon
17.2 Tuhkakeskiviikkko ja paasto alkaa
Jos kosket helmikuussa kohisevat, niin jälkeen Maarian (25.3.) ovat ukossa.
Kun Tapio (23.2) on puinut riihensä, niin siitä on yhdeksän viikkoa kylvöjen tekoo
Matti (24.2) houkutteloo lapsia pitkällä parrallansa
Jons´ei Matti (24.2) kantoja kaara, niin ei Maija (ort.kal.mukaan 25.3, ev.lut mukaan vasta heinäkuussa) kattoja lakaase
Maata meitä Matti (24.2) käski, lepäjämhän leviälakki
Matinpäivältä (24.2) päivä päreeksi ja varis kukooksi
Matti (24.2) lumiluukut aukaasoo
Matti (24.2) murkinan tuoo, Matti (24.2) murkinan viöö
Hyvä Matti (24.2) tuaa, paha Matti (24.2) viää
Matti (24.2) purottaa kuuman kiven aventohon
Matti (24.2) pihirin kaataa, Matti (24.2) pihirin nostaa
Matista (24.2) puhtehet putuaa, Mariasta (22.-28.3 välisenä aikana) ehtoo katuaa
Matti (24.2) puhthet tuaa, Matti (24.2) ne viää
Matti (24.2), pyrypylly, houkutteloo lapsija nurkan taa
Kuukausi Matista (24.2) Maijahan (ort.kal.mukaan 25.3, ev.lut mukaan vasta heinäkuussa), siitä viisi Vappuhun (1.5), ja se on mun aikani, sanoo entinen piika

MAALISKUU

Joutokei (1.3) on ensimmäinen kevätpäivä.
Joutokeina (1.3) kun saa kukko vettä räystäästä juodakseen, niin sitten Jyrkinä saa härkä joesta ja Miikkula tulee vihannan vihkon kera.
Kun on Joutokeina (1.3) äivänpaiste ja kaunis ilma, niin tulee hyvä vuosi ja lyhyt kevät. Jos on tuisku niin tulee pitkä kevät.
Oudokken (1.3) kun on tyyni, tulee hyvät kurkkuviljat ja lämmin kesä.
Jos koko tien tuiskuaa Joutokeina (1.3) äyteen lunta, tulee hallavuosi. Puolen tietä kun tuisku täyttää tulee hallavuosi puoliksi.
Kun Joutokeina (1.3) lunta sataa se on vanhan lumen surma.
Joutokeista (1.3) lumi lastun kattaa, kaksi sulaa.
Oudottie (1.3) rikan peittää, kasi avaa.
Fedottana (2.3) jos tululee, niin ruoka loppuu ja nälkävuosi tulee.
Kun Vilemo (8.3) kovin vinkuu, silloin Otto vettä oksentaa.
Millainen ilma on marttyyrinä (9.3), sellainen sää on 40 päivää peräkkäin.
Jos vastuupäivinä (9.3) tuulee pohjoisesta, niin on joka kuu koko kesän tuuli pohjoisessa, vaan jos on suvessa, niin on hyvä kesä.
Laskiaisruntuna (9.3)nousee jokainen nopeasti ylös aamulla, sillä se joka viimeiseksi makaa on seuraavan vuoden kuin kankea sammakko.
Joka ensin nousi laskiaisen jälkeisenä päivänä tuli virkuksi sinä vuonna.
Jos tuhkakeskiviikkona (9.3) vielä meni laskettelemaan, vietiin tuhkaa ahteelle.
Jos tuhkakeskiviikkona (9.3) liukuu, niin pellavat kasvavat rämmeniä, tulevat rohtimiksi.
Jos Kertunpäivää (17.3) vastaan yöllä sataa, eivät juurikasvit sinä vuonna menesty.
Jos Mariankuu syntyy pohjatuulella, niin sitten tulee vielä kolme kovaa kuuta.
Kun Maariankuu syntyy perjantaina, niin on kolme kovaa kuuta perätyksin.
Jos ei hanget tuu erellä Marianpäivän (22.-28.3 välisenä aikana), niin ne tuloo verkon laululla
Mitä erellä Maarian (22.-28.3 välisenä aikana) hellittää, sen jäläkeen kiinnittää
Mitä Mariana (22.-28.3 välisenä aikana) maolla (katolla), sitä Vappuna (1.5) vaolla
Jos Marianpäivänä (22.-28.3 välisenä aikana) on kylmä, tuloo hyvä vuosi

HUHTIKUU

Jos Vilhonyönä (6.4) on pakkanen, on vielä 40 pakkasyötä jäljellä; jollei peräkkäin niin viimeiset ovat heinäaikana.
Kun vanhaa Maariaa (7.4) vastaan yöllä on taivas tähdessä, menestyvät kukkaviljat sinä vuonna hyvin.
Jos vanhaa Maariaa (7.4) vastaan yöllä kylmää, niin kylmää 10 yötä; jos sitä seuraavana yönä vielä kylmää jatkuu, niin on kylmä 20 yötä; ja jos vielä kolmantena yönä on kylmää, riittää sitä 30 yötä.
Kun vanhaa Maariaa (7.4) vastaan on suoja tuuli, niin on nopea kesä tulo; ei silloin saa heittää rekeään joen taa, taikka se jää sinne.
Vanhat suviyöt (12.-14.4) ovat Julius, Justinus ja Tiburnus. Kun nämä vain kylmää, silloin on edessä vielä kylmiä öitä yhdeksän joka yölle.
Jos suviöinä kylmää, kylmää vielä 40 vuorokautta yhdeen menoon.
Julius, Justinus ja Tiburtius ovat suviöitä, ja jos silloin kylmää, tulee huono viljavuosi, mutta jos on suoja, niin silloin tulee hyvä vuosi viljasta.
Tiburtius (14.4) maat näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää.
Tiburtius (14.4) tiet tekee, varpu varsat valkastaa kesän keikkuvan eteen.
Tiburttius (14.4) tietä neuvoo, vappu vaolle ajaa.
Kurjet suolla suvipäivänä (14.4), viikkoa jälkeen viimeistäänkin.
Kurki suolla suvipäivänä (14.4), hauki maalla Maariana.
Tiburttina (14.4) pitää olla nöyrä suvisää, sitten tulee hyvä kesä. Jos on Tiburttina kuiva ilma, tulee pakkanen kesällä.
Jos Tiburtiuksen (14.4) yön kylmää, on pitkä kevät.
Jos Tiburtin (14.4) kylmää, kylmää 40 yötä.
Jos Tiburtiusta (14.4) vasten kylmää, kylmää yhdeskän yötä peräkkäin.
Jos vanhana suvipäivänä, 14. päivänä on kylmä, on kylmää kolme kuukautta.
Jos suvipäivä (14.4) on sumuinen, tulee pakkasta heinäkuussa.
Varis munii suvipäivänä (14.4) ensimmäisen munan pesäänsä. Jos sen jälkeen on kylmä, sanotaan, että variksen munat jäätyvät.
Tiburtiuksena (14.4) kalat lähtevät liikkeelle.
Sanotaan että Eljakselta (17.4) kurjet tulevat ja västäräkki kurjen siiven päällä.
Eljaksen (17.4) poudat ovat pitkälliset poudat keväällä.
Amalianpäivänä (20.4) lähtevät jäät viimeistään
Anssin suvet on Anssinpäivän (21.4) kahta puolen kolme päivää. Jos silloin kylmää niin tulee pitkä kevät.
Jos Aliinanyönä (22.4) on lämmintä, niin tulee hyvä heinävuosi,
Yrjö (23.4) auran pellolle kantaa, Markus (25.4) käelle kielen antaa.
Jos Jyrinpäivänä kovasti tuulee, niin on karhhu vihainen tulevana kesänä ja raatelee kovasti elukoita.
Yrjönpäivänä (23.4) kun tuulee, tulee tuulinen kesä.
Mikä on Jyrkinä (23.4) katolla, se on Erkkinä maassa.
Jos ennen Jyrinpäivää (23.4) ukkonen jyrisee, niin odotetaan kylmää ja sateista kesää.
Yrjönpäivää (23.4) vasten jos kylmää, nin kylmää nin kauan kun on riekon kokoinen lumi maassa.
Jyrin (23.4) kun kylmää, silloin on kesän tulo hidasta.
Jos Yrjönyönä (23.4) on kylmä, tulee kylmä kevät.
Vanhat suviyöt: 23.4 (heinäyöstä heinänkorjuuilimat), 24.4 (viljayöstä vilijan korjuuaika) ja 25.4 (Kaali-Markun marjayöstä marjojen poiminta-aika) kertovat minkälaanen seuraavasta kesästä on tulossa. Jos on normaalia kylymempää niin on seuraavat 40 päivää myös eikä kesästäkään tuu kovin lämpöönen (oma lisäys)
Jos vanhat suviyöt ovat sulia, tietää se hyvää vuotta.
Jos Markuksenyän (25.4) kylymää, niin on se huonon vuoren merkki ja kylmää vielä 39 yötä, jollei ennen, niin heinäkuulla
Jos Markun (25.4) varpaita palelee, niin on pakkasta 40 yötä peräkkäin.
Jos on Markkuna (25.4) hallaa on hallaa seitsemän viikkoa.
Jos Markun (25.4) varpaita palelee, tulee kylmä kesä.
Markuksen (25.4) ylmä yö vie kolmannen halon pinosta, kolmannen tähkä pellosta ja kolmannen kalan padasta.
Jos Markunyön (25.4) kylmää, niin kylmää ohran pään.
Kun Kaali-Markun (25.4) kylmää, niin eivät kukkatouot menesty.
Jos Kaali-Markuksen (25.4) kylmää tulee huono kaalivuosi.
Markus (25.4) heinäladot sotkee, jos silloin on sula yö, tulee hyvä vuosi.
Markun (25.4) yö marjat syö.
Jos Markunyönä (25.4) kovasti pakastaa ei seuraavana kesänä tule mustikoita.
Markus (25.4) käelle kielen antaa, Valpuri vakan vainioille kantaa.
Jos ei ennen, niin Markunpäivänä (25.4) itäisi käen kukkua, sillä vanaht sanovat käen kielen olevan Markun (25.4) vyön alla.
Jos Kletuksen (26.4) kylmää, niin kylmää 39 yötä.
Mitä ennen Yrjönpäivää (29.4) rukihin orahat kasvaa, sitä ennen Jaakoonpäivää (25.7) leikatahan
Jos ei Mariannanpäivän (30.4) yönä kylmää, tulee hyvä marjavuosi.
Marjaananyön (30.4) jos kylmää, niin ei tarvitse perunaa kylvää.

TOUKOKUU

Vappu varsat valjastaa kesän keikkuvan etehen.
Vapunpäivä kesäpäivä, Mikonpäivä talvipäivä.
Jos ei ole kesä vanhana Vappuna, niin se kohta tulee.
Vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa.
Kun on kylmä Vappu tulee lämmin kesä, kun on lämmin vappu tulee kylmä kesä.
Jos hyttyset näkyvät ennen Vappua, tulee kylmä kesä.
Jos Vappuna ajetaan jokijäätä, niin silloin menee joko myllyt tai mullit kuolevat rehun puutteeseen.
Kun sika ennen vapunpäivää rypee vesilätäkössä, se tietää kuivaa vuotta.
Valpurinpäivänä kun vettä sataa, tulee pouta.
Kun Vappuna on niin paljon lunta, että reen jalas siihen uppoaa, niin ensi talvi on lumeton.
Jos Vappuna on pohjoisessa tuuli, niin ei ole suvella hallaa.
Jos Vappuna on tuuli pohjoisessa, ei sinä vuonna lehmät lypsä, eikä sienet kasva.
Kun Vapunpäivänä on tuuli etelässä, tulee hyvä maitovuosi.
Jos ennen Valpuria on ukkosta tulee huono maitovuosi.
Kun ennen Valpuria jyristää, tulee kylmiä ilmoja.Vappuna käki kukkuu, viikkoa jälkeen viimeistäänkin.
Mitä likempänä on Valapori (1.5), sitä likempänä tunkio navettaa
Jos Ananaasiuksen (2.5) ja Roosan (4.5) kylmää, niin kesä ei tule ensinkään.
Jos Monikan (4.5) kylmää, tulee pitkä kevät.
Roosa (4.5) kaikki vie. Jos Roosanyönä (4.5) kylmää, niin sinä kesänä saadaan huono vuodentulo.
Kun on Miikkulana (9.5) umpihanget, niin hallavuosi on käsillä.
Miikkulan (9.5) aikaan pitää käen kukkua, vaikka liukun suulla.
Kevät-Miikkulasta (9.5) luetaan kylvöaika.
Miikkula (9.5) tuopi vihannan vihkon.
Miikkulana (9.5) hevoset ensi kerran metsään laskettiin, Jyrkinä lehmät.
“Miikkula, kuukkula, pane metso kattilahan!”
Jos yöllä Mamertusta (11.5) vastaan kylmää, niin kylmää 7 viikoa eteenpäin.
Mamertuksen (11.5) yön jos kylmää niin halla kesällä panee kaikki.
Mamertuksen (11.5) yön jos kylmää, menee kolmas halko pinosta ja kolmas tähkä pellosta, eikä perunoita tarvitse ollenkaan istuttaa.
Jos Mamertuksenpäivänä (11.5) sataa niin kasvaa kauraa vaikka kannon päässä ja kallioilla.
Mamertuksen (11.5) p äiväksi kaurat kylvöön.
Naurista ei saa kylvää Mamertuksen (11.5) päivänä, silloin siitä ei tule mitään.
Jos helatorstaiviikolla (13.5) on lämmin, tulee kylmä suvi ja päinvastoin.
Jos helatorstaina (13.5) on päivänpaiste, tulee kovia ohria, muuten huonoja.
Kun on kattausviikko (14.5) kalpea, niin on heinänteko helpeä.
Vanhana Vappuna (14.5) huutaa käki vaikka hongan kolosta.
Vanhana Vapunpäivänä (14.5) on aloitettava kyntö, vaikka sitten kynnettäisiin lunta. Siitä seuraa hyvä viljaonni.
Kanttausviikolla ei saanut mitään kylvää eikä tehdä peltotöitä.
Vanhana Valporina (14.5) käki kukkuu kupsuttaa, vaikka mies hiihtääs hipsuttaas
Sohvina (15.5) soudetaan oli kesä millainen hyvänsä.
Sohvinpäivänä (15.5) käki kukkuu vaikka uutustaan.
Sofianpäivänä (15.5) kylvetään lanttu ja peruna.
Soffinpäivänä (15.5) lehmät ulos oli ilma millainen hyvänsä.
Eerikistä (18.5) hauki kutee.
Erkin (18.5) vilu on kesän ilo.
Kylmä Erkki (18.5), hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkki.
Jos Erkinpäivänä (18.5) on hyvin kylmä, niin silloin tulee hyvin lämmin kesä. Jos Erkinpäivänä (18.5) on lämmin , niin tulee kylmä kesä.
Erkki (18.5) turjus tukki päällä, kesä kaikki paita päällä.
Kun Erkkinä (18.5) turkki päällä kylvetään, niin paita päällä leikataan.
Erkkinä (18.5) jo on päivänpaiste, niin ei ole sitten koko kesänä.
Ierikka (18.5) ilman lämmittää.
Ierikka (18.5) turkin heittää tai toisen ottaa.
Ierikanpäivään asti pitää turkkia vetää vaikka hihasta.
Eerikiksi (18.5) pitää lumen ja jään sulaa, jos mieli tulla hyvä vuosi.
Kelmi sen kesän nimi, joka ennen Erkinpäivä (18.5) tulee.
Kun hyttyset survovat ennen Erkinpäivää (18.5), tulee kylmä suvi.
Jos sika ennen Erkki (18.5) rapakossa typee, niin se vielä lättiinsä vinkuu.
Kun ennen Eerikinpäivää (18.5) ukkonen jyrisee, tietää se kylmää kesää.
Jos sammankopoika Erkkinä (18.5) elää, niin ruis Jaakkona helää.
Kun ennen Erkiiä (18.5) ruis kortta kasvaa, niin sitä Helkan halla haalistaa.
Jos Eerikinpäivänä (18.5) sataa vettä, tulee hyvä viljavuosi.
Jos Erkkinä (18.5) sataa, se tietää huonoa heinäilmaa.
Jos Erkinpäivänä (18.5) sataa, niin kestää sateita kolme viikkoa.
Eerikinpäivän (18.5) sade ja mittumaarian pouta maksavat enemmän kuin kuninkaan kultainen pöytä.
Erkki (18.5) on käki kainalossa ja Valpuri pääskynen päälaella.
Eerikki (18.5) käelle kielen antaa.
Erkistä (18.5) Jaakkoon käki kukkuu.Jos Erkkinä (18.5) paita päällä, niin Urpona (25.5) turkki päällä
Erkki (18.5) einestä inuu, Urpaanuskin (Urpo 25.5) uikuttaa eikä Panukaan (11.11?) pahoota
Pellavankylvöpäivä on ensimmäinen perjantai vanhasta Eerikinpäivästä (18.5).
Jos on parma ennen Panunpäivää (aikoinaan 24.5, nykyään 11.11), sääski ennen Erkinpäivää (18.5), niin kyllä ne jäläkihin suunsa tukkii
Jyrki tuopi kainalossa, Varpu tuopi vakkasella, Miikkula (21.5) koko reellä. (Kaloja)
Pellava kylvettiin Konstantinoksen ja Helenan päivänä eli 21.5.
Kun on helle helluntaina (23.5), niin on pakkanen Paavalina.
Jos on helle helluntaina (23.5), niin on pakkanen juhannuksena.
Jos on kylmä helluntai (23.5), tulee lämmin kesä.
Helluntain (23.5) aikainen sade ja juhannuksen aikainen pouta maksavat tuhannen tynnyriä kultaa.
Jos helluntaina (23.5) sataa, niin sataa joka päivä juhannukseen asti.
Jos helluntaina (23.5) sataa, niin ohra suvella kuivuu.
Kun on Urpo (25.5) turkki päällä, niin on kesä paita päällä
Urpo (25.5) suven tuo, Perttu (24.8) talaveksi vääntää
Urpo (25.5) suveksi sääntää, Perttu talveksi kääntää.
Urpaanus (25.5) pahan kesän säätää, Pertto jo hyvänkin kesän päättää.
Urpaanus (25.5) turkit riisuu, Pertto jo perään kysyy.
Urpo (25.5) rukkaset riisuu.
Urpaanus (25.5) pahankin kesän parantaa.
Urpaanus (25.5) kylmänkin kevään päättää.
Jos ei ilma lämpiä Urponpäivän (25.5) aikana, se lämpiää vasta päivänseisauksen aikana.
Urpo (25.5) turjus turkki päällä, koko kesä paita päällä.
Jos on Urpo (25.5) turkki päällä, niin on kesä paita päällä; jos on urpo paita päällä, niin on kesä turkki päällä.
Kun Urpo (25.5) urisee, niin niko nikkoo.
Urpona (25.5) pitää olla tuuli suvessa, jotta tulisi hyvä ohravuosi.
Jos ennen Urpaanusta (25.5) maa vihottaa, niin jälkeen kulottaa; tulee huono heinävuosi.
Jollei syysvilja ole tähkässä Urpaanuksenpäivänä (25.5), niin tulee huono vuosi.
Jos ei ole ohra Urpona (25.5) kylvetty, sen halla haaskaa.
Mikä Urvolta (25.5) kylvämättä, se Mikkeliltä (29.9) riihitsemättä.
Urpo (25.5) kylväjän kouran kiinni painaa, Mikkeli riihet lukitse.
Urpaanus (25.5) uikuttaa, Riimus rippeitä tahtoo.
Urpona (25.5) uusilla vastoilla kylvetään.
Ohrankylvöpäivä on Miinanpäivä (26.6). Kun silloin kylvää, myös saa.
Miinanpäivä (26.6) on lehmien uloslaskupäivä.
Millainen ilma on Maksiminuksena (29.5) sellainen on sinä kesänä.
Maksimuksen(29.5) ja Nikoteemuksen (1.6) päivänä kylvettiin ohra.
Basilius (30.5) jos kastelee viljat, niin tulevat pitkäolkisia
Jos kolminaisuuden sunnuntaina (30.5) sataa niin paljon, että kirkon avain kastuu, sataa kesällä joka sunnuntai.
Jos kolminaisuuden sunnuntaina (30.5) sataa kirkon ovien aukioloaikana, sataa seitsemänä/yhdeksänä pyhänä yhtä mittaan.
Jos kolminaisuuden päivänä (30.5) sataa silloin, kun kirkko väkensä purjaa, sataa koko viikon.
Jos kolminaisuuden päivänä (30.5) sataa, niin silloin sataa heinänteonaikana seitsemän päivää.
Jos kolminaisuudenpäivän (30.5) käy tuuli, tulee tuulinen suvi.
Kun kolminaisuuden sunnuntaina (30.5) tuulee, tulee myrskyinen kesä, ja metsän petokin pahemmin vie.
Pyhän kolminaisuuden päivänä (30.5) ei kasva lehti puussa eikä ruoho maassa.
Kun rikan kylmää Petronellanpäivää (31.5) vasten yöllä, niin syksyllä Laurinpäivän (10.8) aikana kylmää ohran.
Jos Petronellanpäivää (31.5) vasten yöllä vesi jäätyy astiassa, ei tule kuppiin eikä kippoon panemista, mutta jos ei jäädy, niin ohra kasvaa vaikka kannon nokassa.
Jos Petronellanpäivää (31.5) vasten ei kylmä, niin ei ole hallan pelkoa kovin aikaisin sinä kesänä.
Petronellanpäivänä (31.5) on paras pellavankylvön aika.

KESÄ-HEINÄKUU

Jos Nikoteemuksen (1.6) kylmää, tulee katovuosi.
Nikoteemuksen (1.6) aikana ohraa kylvetään.
Teemunpäivä (1.6) on ohrankylvöpäivä.
Pellavankylvöpäivä on Teemunpäivä (1.6).
Nikoteemus (1.6) niuskuttaa kyntöruunalle apetta kehnona kesän tulona.
Jos Ventlan päivänä (2.6) on kaunis ja tyyni ilma, niin kylvetään pellavia, mutta jos tuulee on paras kylvää toisena päivänä.
Kustaanpäivänä (6.6) istutettiin perunat.
Peruna ja pellava on kylvettävä Kustaanpäivänä (6.6).
Kustaa (6.6) ohran kasvattaa.
Ellei mene Kustaanpäivänä (6.6) kylvölle, niin ei ole sadosta toivoa.
Kustaa (6.6) lehmät metsään laskee.
Salomoninpäivänä (8.6) jos sataa, niin sitten sataa neljä viikkoa sen jälkeen.
Pellava on kylvettävä Salomoninpäivän (8.6) aikanaan.
Salunpäiväviikko (8.6) on perunaviikko.
Missä Eskonpäivänä (12.6) tuuli, siellä se on koko kesän.
Jos ennen Eskoja (12.6) paarmat laulaa, niin Pietari pussiinsa panee.
Ei tähkätöntä Eskeliä (12.6) eikä jyvätöntä Jaakkoa.
Ohrankylvöaika kestää Eskonpäivään (12.6).
Mikä ennen Eskoja (12.6), se kivelle, mikä Eskon (12.6) jälkeen, se huhmarelle.
Jos Leontinuksenpäivänä (18.6, nyk. Tapio) sataa, niin vuorten kukkulatkin viheriöitsevät. Tulee hyvä kesä.
Ei tähäätöntä Jussia (24.6) eikä jyvätöntä Jaakkua (25.7)
Jos ennen juhannusta on hyvin lämmin, niin tulee kylmä loppukesä, ja päinvastoin.
Minkälaista ilmaa on juhannuksena, sellaista on Mikkeliin (29.9).
Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.
Kun ennen juhannusta sataa, se sataa laariin, mikä juhannuksen jälkeen sataa sataa laarista pois.
Jos aurinko juhannuksena nousee selkeälle taivaalle, tulee hyvä vuosi.
Jos juhannusyö on tyven tylee paljon puolukoita.
Jos juhannusyönä tuulee, tulee huono puolukkavuosi.
Jos juhannusyönä tuulee saadaan sinä vuonna vähän mansikoita.
Jos juhannuspäivänä käy tuuli pohjoisesta, tulee huono marjavuosi.
Viändöi (28.6) on lemmenloitsujen ja -nostatuksen aikaa.
Tytöt tekevät taikoja kylpemällä kukkavastoilla.
Käsipyyhkeet pidetään ikkunoiden ulkopuolella, jotta lempi liehuisi ja nousisi
Tytöt lohkovat kirkonkellojen laidoilta paloja ja keräävät ne pussiin, pussi pidetään taskussa. Aina kun kirkonkello soi niin tyttöjen kunnia kuuluu ympäri paikkakuntaa.
Viändöin (28.6) aikana ei vaatteita pestä eikä kuivateta ulkona, koska saippua on haudattu poikatalon peltoon ja sen saa ottaa pellosta pois vasta Pietarin (29.6) päivänä. Kun saippua kaivetaan lopulta ylös sillä tytöt pesevät silmänsä, jotta olisivat viehättäviä.
Talvi jouluksi joutuu, kesä Pietarinpäiväksi (29.6).
Kyllä Pietarinpäivänä (29.6) lämmintä riittää.
Kun Pietarinpäivä (29.6) on tullut, ei tarvitse enää halloja pelätä.
Pietari (29.6) vesiportit avaa tai sulkee.
Jos Pietarinpäivänä (29.6) sataa tulee hyvä lypsykesä.
Jos Pietarinpäivänä (29.6) on etelätuuli, tulee hyvä ruisvuosi, mutta jos tuulee pohjoisen puolelta menee osa rukiista.
Jos Pietarinpäivänä (29.6) tuulee pohjoisesta tulee huono marjavuosi.
Jos Pietarinpäivänä (29.6) tuulee etelästä tulee marjoja paljon.
Jos Pietarinpäivän (29.6) aikaan koiran jälki näkyy maassa, tulee hyvä ohravuosi.
Jos ei papu Pietarinpäivänä (29.6) kuki, niin ei laskiaisena pata puti.
Pietarilta (29.6) heinäntekoon.
Pietainpäivänä (29.6) aloitettiin kasken kaato.
Pietarinpäivän (29.6) sade on paarmojen surma.
Pietarinpäivänä (29.6) on paras kiskoa kattotuohia.
Kun Pietarinpäivänä (29.6) ietiin kaikki villavaatteet tuulettuumaan, eivät koit niitä vuoden mittaan hakanneet.
Pietarina (29.6) ei tehty muuta työtä kuin ongittiin.
Semmoinen ilma, kun on Marian etsikkopäivänä (2.7) on 40 päivää siitä eteenpäin.
Jos Marian etsikkopäivänä, Heinä-Maariana (2.7) sataa, niin sataa kaksi viikkoa/koko heinäajan.
Kun nauriit kylvää Melkkerinpäivänä (5.7), eivät niitä madot syö.
Kun on hellettä heinäkuus, niin on pakkaasta Paavalina (25.1)
Jos Reetanpäivänä (20.7) sataa, sataa seitsemän viikkoa.
Jos Markena (20.7) sataa, sataa Perttuun asti.
Jos Markareetanpäivänä (20.7) sataa, tulee huono heinävuosi.
Jos käki kukkuu Reetanpäivän (20.7) jälkeen tulee lämmin ja pitkä syksy.
Millainen sää Iljanpäivänä (20.7), sellainen koko syksyn.
Leena (22.7) hallahäntä
Leenan päivänä (22.7) sataa melkein joka vuosi.
Matleena (22.7) jos sataa, sataa seitsemän viikkoa.
Kun Matleenanpäivänä (22.7) sataa, sataa Pertunpäivään asti.
Jos ei muulloin kesällä sada niin naisten viikolla sataa.
Jaakoonpäivänä parmat tuloo sokiaksi (25.7)
Mitä ennen Yrjönpäivää (29.4) rukihin orahat kasvaa, sitä ennen Jaakoonpäivää (25.7) leikatahan
Jaakko (25.7) viskaa kylmän kiven järvehen
Jos Jaakonpäivänä (25.7) nauris on jäniksen silmän kokoinen niin nauriita tulee hyvin,. Perttuna oli hyvä olla konin silmän kokoinen, jos jotain halusi saada.
Jos Jaakonpäivä on kylmä ja selkeä, tulee kylmä joulu.
Jos Jaakonpäivänä sataa sataa seitsemän viikkoa.
Jos Jaakonpäivänä sataa, sataa viisi viikkoa joka päivä.
Jos Jaakonpäivänä sataa, sataa kolme viikkoa yhtä mittaan.
Jos Jaakonpäivänä sataa, sataa Lauriin asti.
Jos Jaakkona sataa, sataa Perttuun asti.
Jos sataa Jaakonpäivänä, sataa Pärttyliin asti ja jos sataa Pärttylinä (24.8), niin sataa Mikkeliin (29.9) asti.
Mitä Jaakkona, sitä Lauriin (10.8)
Minkälaista sää Jaakkona, semmoinen on Jaakon ja Pärttylin (24.8) väli.
Jos Jaakonpäivänä on pouta on kuukausi poutaa.
Jos Martan (26.7) tai Unikeonpäivän (27.7) tai Ollina (29.7) sataa, sataa seitsemän viikkoa yhtä mittaan.
Jos Unikeonpäivänä (27.7) sataa, niin sadetta riittää yhtä mittaan Pertunpäivään (24.8) asti.
Kun Unikeonpäivänä (27.7) makaa kauan, nukuttaa koko vuoden.
Jons´ei Heikille (19.1) kelepaa, ottaapi Olli (29.7)
Ei se talavi mitään, mutta voi niitä Ualevin (29.7) aikoja
Syystä Uolevista (29.7), kevättä Kynttelistä.
Yötä Uolevista (29.7), päivää Paavalista.
Ollinpäivänä (29.7) ei saanut marjaakaan ottaa maasta, muuten tuli syntiä tehtyä. Muitakaan töitä ei saanut tehdä.
Helena (31.7) vesihelma.
Helena (31.7) on sadepäivä.

ELOKUU

Makovein (1.8, nyk. Maire) hallat kun menee ohitse, niin ei tule toisia kovin äkkiä.
Laurista (10.8) syksy, Kynttelistä kevät.
Syystä Laurinpäivä (10.8), kevättä Matinpäivä.
Laurina (10.8) kylmä kivi veteen lasketaan.
Laurista (10.8) repo koipensa koivuun heittää. (Koivu alkaa kellastua.)
Lauri (10.8) lehteen kusee.
Lauri (10.8) kylmäperse.
Lauri (10.8) hallahousu.
Laurin (10.8) vilut.
Jos ei Lauri (10.8) lakaise, niin ei Pertusta (24.8) pelkoa.
Mitä säätä Laurina (10.8), sitä Perttuliin (24.8).
Laurinpäivä (10.8) oli ensimmäinen rukiinkylvöpäivä, Mooseksenpäivä (4.9) viimeinen.
Ruis kylvettiin vanhalla siemenellä Laurinpäivänä (10.8), uutisella Maunun (19.8) ja Samulinpäivinä (20.8).
Jos Syksy-Marina (15.8) vettä sataa, niin sataa sitten 40 päivää peräkkäin.
Emänpäivän (15.8) aikaan on hyvin kovat tuulet. Niitä sanotaan kyhlästuuliksi.
Marianpäivä (15.8) on rukiinleikkuupäivä. Silloin on kyhäs pellolla, kynttilä pöydässä.
Maunu (19.8) ja Samuli (20.8) kylvävät vanhalla, Pärttyli (24.8) ja Loviisa uudella.
Samulinpäivä (20.8) on rukiinkylvöpäivä.
Samulista (20.8) lata pellolle.
Samulista (20.8) savipeltoon.
Samuli (20.8) kylvää pehmeitä maita.
Samuli (20.8) kylvön aloittaa ja Mooses (4.9) lopettaa.
Helmikuun vesisaret on Laurinpäivän (10.8) halla
Paavalin (25.1) suvi ja Laurin (10.8) halla
Ku on Lauri (10.8) lauvantaina, niin on Susso (11.8) sunnuntaina
Ku on Sussu (11.8) sunnuntaina, on Lauri (10.8) lauvantaina
Laurilta (10.8) laumoohinsa, Pertteliltä (24.8) peräti pois
Jons´ei oo Laurina (10.8) litulla, laske lampaat päälle
Kun rikan kylmää Petronellanpäivää (31.5) vasten yöllä, niin syksyllä Laurinpäivän (10.8) aikana kylmää ohran.
Jos syyskylvönsä tekee Sakeuksen (23.9) tai Pertun (24.8) päivänä, niin siitä ei tule mitään.
Rukiinkylvöaika on kahden puolen Pertunpäivän.
Jos kylvää ruista päivääkään ennen Pertunpäivää (24.8), onnistuu kylvö.
Perttu (24.8) talveksi kääntää, Urpo suveksi sääntää.
Syystä Pertteliltä (24.8), kevättä Kyntteliltä.
Ei lähde halla halmehesta eikä kaste kalvehesta päivän pärttylin (24.8) perästä.
Jälkeen Pertunpäivän (24.8) ei lopu halla halmehesta eikä kaste metsän kainalosta.
Ei lähe halla haun takkoo, kaste kaihosta kohasta päivän Pärttylin (24.8) perästä.
Perttuna (24.8) halla pensaassa.
Perttuna (24.8) perunat vie.
Kun kahden puolen Pärttyliä (24.8) tuulee kovasti, on pitkä syksy.
Jos ennen Perttua (24.8) on lehmän paska jäässä, tulee pitkä sula syksy.
Jos Bartholomeuksen (24.8) päivä on kirkas, tulee kaunis syksy.
Mitä päivä Pärttylinä (24.8), sitä sää syksyllä.
Mitä säätä Pärttylinä (24.8), sitä säätä Mikkeliin (29.9).
Kun Perttuna (24.8) sataa, sataa Mikkoon (29.9) asti.
Jos Perttuna (24.8) sataa, sataa 9 viikkoa.
Ei lähäre halla halamehesta eikä kasteet kalavehesta päivän Perttelin (24.8) perästä
Urpo (25.5) suven tuo, Perttu (24.8) talaveksi vääntää
Syystä Pertteliltä (24.8), kevättä kyntteliltä
Sitä sää syksynä, mitä päivä Perttelinä (24.8?)

SYYS-LOKAKUU

Millainen ilma on Egidiuksen (1.9, nyk. Pirkka) päivänä, sellaista on koko syyskuu.
Mooses (nyk. Ansa, 4.9) on kylmä mies. Mooseksenpäivää (nyk. Ansa, 4.9) vasten usein kylmää.
Jos pääskysiä on vielä Mooseksenpäivän (nyk. Ansa, 4.9) jälkeen, tulee pitkä syksy.
Mooseksenpäivänä (nyk. Ansa, 4.9) ei saa kylvää
Jos Vanhna-Perttuna (6.9, nyk. Asko) on hyvä ilma, niin piisaa sitä Vanhaan-Mikkoon (12.10)
Aleksanterinpäivä (nyk. Valma, 12.9) on perunannostopäivä.
Amaduksenpäivänä (nyk. Orvo, 13.9) ruvetaan perunoita ylös ottamaan.
Matti (21.9) pudottaa kylmän kiven jokeen.
Jos syksyllä ennen Mattia (21.9) on maa jäässä, niin sitten Varpulina jäillä ajetaan.
Jos ennen Syys-Mattia (21.9) kylmää niin paljon että härän paska jäätyy, niin ei tarvitse jouhikasta nuotanvedossa, on sulaa ja lämpimiä ilmoja.
Matinpäivästä (21.9) ei tarvitse käärmeitä pelätä, sillä silloin ne menevät maan alle.
Mukula-Mattina (21.9) on paras aika poimia omenat ja nostaa perunat.
Mattina (21.9) pitäisi olla potut kuopassa, nauriit kuopassa, vanha akka uunin päällä.
Kun vanhalle Mikkelille (29.9) lehti lähtee, niin vanhalle Jyrille kesä tulee.
Jos vanhana Mikkona (12.10) on hyvä ilma, piisaa sitä vanhaan Köyriin.
Mikkeliltä (29.9) pitää olla naurihit kuopas ja akat pirtis
Mikkeli (29.9) on ensimmäinen syyspäivä.
Mikonpäivä (29.9) on ensimmäinen talvipäivä.
Kesää Mikkeliin, syystä Jouluun, talvea Mattiin, kevättä Juhannukseen.
Mikonpäivä (29.9) on talven portti, Vapunpäivä on kesän portti.
Minkälainen on ilma Mikonpäivänä (29.9), sellainen Joulupäivänä.
Mitä ilma Mikkelinä (29.9), sitä sitten Köyriin (1.11).
Jos ei ole Mikkelin (29.9) riitteitä, ei ole pyhäinmiesten suvea.
Jos Mikkona (29.9) talvi tulee, niin Valpurina jokijäitä ajetaan.
Jos ennen Mikkeliä (29.9) talvi tulee, niin se ei vielä Varpulina pois lähde.
Kun Mikkelin (29.9) kylmää, niin Kekrin (1.11) suveaa.
Jos syksyllä ennen Mikkeliä (29.9) on lehmän paska jäässä, niin on Jouluun asti sulat maat.
Jolleivät muuttolinnut lähde ennen Mikonpäivää (29.9), tulee lauhkea talvi.
Jos on lunta Mikkelinä (29.9), niin on lokaa loppiaisena.
Jos Mikkona (29.9) sataan, sataa Pyhäinpäivään asti.
Jos Mikonpäivänä (29.9) sataa, sataa 40 päivää.
Mitä ennen Mikkeliä (29.9) lehti putoaa, sitä ennen Eerikkiä (18.5) lumi sulaa.
Kuinka monta viikkoa ennen Mikkeliä (29.9) lähtee lehti, niin monta viikkoa ennen Jyrkiä (23.4) lähtee lumi.
Miten monta päivää jälkeen Mikkelin (29.9) on puissa lehtiä, niin monta päivää jälkeen Vapun tulee kesä.
Mitä Mikon (29.9) jälkeen lehti puussa, sitä Vapun jälkeen lumi maassa.
Syyskuussa kun lehti lähtee, niin maaliskuussa keli loppuu.
Jos ukkonen jyrisee syksyllä Mikkelinpäivän (29.9) jälkeen, saadaan seuraavana kesänä kovia ohria.
Jos Mikonpäivänä (29.9) on tuuli pohjoisessa, jäätyvät suot ja järvet hyvin.
Jos Mikkelinpäivänä syö nauriita, saa paljon pukamia.
Hiuksia ei saa leikata ennen Pokrovan päivää (nyk.Rauno, 1.10)
Birgitta (7.10) jos vesittelee, niin vesittelee viikon.
Simo (28.10) siltoja tekeepi, että Martti (10.11) maalle pääsee.
Martti (10.11) maalla, karttu jäällä, paimenet kylän kululle, kalamiehet kankahalle.
Simo (28.10) Juutas siltaa tekee, Pyhäinmiesten pöykytellä.
Jos metsä on Simona (28.10) lehdettömänä, niin Vappuna on maa paljaana.
Simonpäivänä (28.10) jos on tuuli pohjoisessa, on tehtävä luhdat uudellee, että eläimet saa kesään. Tulee pitkä kevät ja karjan rehu loppuu kesken.
Mitä Simuna (28.10) kylmää, sen Martti sulaa.
Simunalta (28.10) silmille, Kaisalta kaulalle, Joululta pois joutuu.
Anastasianpäivä (29.10) oli naisten viljankorjausjuhla. Juhlaan saivat osallistua vain naiset. Keitettiin yhteinen olut, ostetiin viinaa. Kun työt oli tehty juhlittiin kaksi päivää. Ensin syötiin, sitten juotiin, laulettiin ja tanssittiin. Naiset pukeutuivat miesten vaatteisiin. Kiireelliset asiat ja työt toimitettiin, sitten palattiin juhlimaan.
Jos erellä Mikkelin joki jäätyy, niin sulaa piisaa vanhahan köörihin (= köyri, pyhäinpäivän tienoolla, 31.10-6.11)

MARRAS-JOULUKUU

Martti (10.11) maata vahvistaa.
Jos Martti (10.11) paukkuu, niin tammi tiukkuu.
Mitä nopeammin Martinpäivän (10.11) jälkeen tulee suoja, sitä aikaisempi ja suotuisampi kevät.
Mitä ennen Marttia (10.11) lumena sataa, se vetenä mereen menee.
Jos ennen Martinpäivää (10.11) tuiskuamalla lunta sataa, niin se lumi sulaa samana syksynä.
Liisan liukkahat (19.11) ja Kaisan kaliamat (25.11)
Jos ei pidä Liisa (19.11) liukkahia eikä Kaisa (25.11) kaljamia, niin ei ole hyvä leipävuosi tulevana vuonna
Liisa (19.11) lingottaa, Kaisa (25.11) kaijottaa ja Antti (30.11) perään sauvoo
Jos ei Simuna (Simo 28.10) siltoja tee, ei Antti (30.11) aisoolla aja
Antti (30.11) aisoolla ajaa
Jos lumi ennen Antinpäivää (30.11) menöö airanraosta, niin ennen joulua juaksoo myllyn ruuhesta
Ei auta Antin armo (30.11) eikä Tuomahan (21.12) tulukset
Ei oo aina Antin (30.11) tuuli, tuloo tuuli Tuomahanki (21.12)
Ei ole aina Antin (30.11) tuuli, on sitä tuuli Tuomaallaakin (21.12).
Antti (30.11) talven aloittaa.
Antti (30.11) turkin antaa, Urpo orrelle kantaa.
Antti (30.11) aisoilla ajaa, Martti (10.11) maata vahvistaa, Simo (28.10) siltoja tekee, Niklaus (6.12) nivoo kiinni.
Antti (30.11) aisoilla ajavi, jalaksilla jankkuroipi.
Antti (30.11) aisoilla ajaa, Simo (28.10) sillat tekee ja Martti (10.11) myllyt täyttää..
Antti (30.11) aisat ottaa tai antaa.
Antti (30.11) aisat antaa, Urpo (25.5) naulalle kantaa.
Ei ole aina Antin (30.11) tuuli, Pietarin peräntakainen, vielä tuuli Tuomaankin (21.12).
Mitä ennen Antinpäivää (30.11) tuiskuaa, se Jouluna juodaan.
Mikä ennen Antinpäivää (30.11) menee läpi aidan raon, ei se Tuomasta (21.12) näe.
Jos Antinpäivänä (30.11) on rekikeli, niin Jouluna on rataskeli.
Jos Antti (30.11) kiristää, niin Anna (9.12) vetistää, mutta jos Antti vetistää, niin Anna kiristää.
Anterus (30.11) pyhäin alku.
Anterosta (30.11) pyhät alkaa.
Antti (30.11) joulun aloittaa, Hiivanuutti (13.1) lopettaa.
Anterus (30.11) joulun aloittaa, hyvä Tuomas (21.12) tuo sisään, paha Paavali (25.1) panee pois.
Antti (30.11) joulun aloitta, Tuomas (21.12) tupaan taluttaa, paha Paavo (25.1) pois sen jaa.
Anterus (30.11) avain käsissä, Tuomas (21.2) tuoppi kainalossa.
Antinpäivänä (30.11) ei saa kehrätä. Jos kehrää tulevat lampaat pyörötautiin.
On yätä yäkytellä Annanpäivän (9.12) aikahan
Tuamas (21.12) tuloo turkkiinensa ja Antti (30.11) karvalakkiinensa
Pimiä niinku Tuamhanpäivä (21.12) -aamuna
Tuamas (21.12) on aina tuamas eikä koskaa viämäs
Tuamas (21.12) tulla turkutteloo varileipä kanalos
Viarhallenkin poijallen Tuamhanpäivää (21.12)
Tuomahanpäivänä (21.12) jouluvierahat taloohin tuloo
Hyvä Tuomas (21.12) juhulan tuaa, paha Nuutti (13.1) pois viää
Tapanina (26.12) päivä kukoonaskelta piree, loppiaasena jo hullukin hukaa
Tapania (26.12) eli tantari pois
Kun Sylvesterinpäivänä (31.12) ajaa partansa, ei tarvitte ajaa koko vuanna
Jos Sylvesterinpäivänä (31.12) tekee lahtia, niin lihoja ei tarvitse ollenkaan suolata, eivätkä ne silti sinä vuonna pahene.
Kun Sylvesterinpäivänä (31.12) kenkänsä voitelee, niin ei niitä tarvitse enää koko vuonna voidella.

Vuodenaikoohin ja juhulapäivihin liittyvät:

TAMMIKUU

Millainen ilma 1.1 sellainen koko tässä kuussa.
Millaiset ilmat uutena vuotena, semmoiset juhannuksena.
Uudestavuodesta eli tammikuun ensimmäisestä laskettiin 12 päivää, minkälaiset ilmat olivat niinä päivinä, sellaiset ilmat saman vuoden kuukausina.
Kun on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää.
Jos uunnavuonna on usvaa ja se on lumen pinnasta irti vaikka vaan sen verran, että rakikoira sopii alta juoksemaan, niin ei halla tee vahinkoa.
Kun uutenavuonna lunta pyryttää, tulee halloja.
Uudenvuodenpakkaset ja Loppiaisen pyryt, ne ovat vanhuudestaan tutut.
Tuuli ja sade Uudenvuodenjälkeisenä yönä tietää lumista talvea ja kovia pakkasia.
Jos uudenvuodenpäivän aamuna taivas ruskottaa, tulee pyryinen talvi/myrsky/ suru ja murhe, sota ja myrskyilma.
Jos uuttavuotta vasten kylmää katajat, niin että lehvät ovat punaisina tulee hallavuosi.
Jos uunnavuonna lumi juoksee aidan läpi tai kissan jälki peittyy, on koko talven joka päivä lumi liikkeessä.
Uudestavuodesta eli tammikuun ensimmäisestä laskettiin 12 päivää, minkälaiset ilmat olivat niinä päivinä, sellaiset ilmat saman vuoden kuukausina.
Jos tammikuus on suoja, on se hyvän vuaren merkki ja se tietää varhaista kesää
Jos tammikuus sataa vettä, on siitä 200 pv siihen, kun rukihit on valamiita leikattavaksi . Vesisade tietää myös hyvää vuotta
Kun tammi pesee silmänsä, tulee hyvä vuosi
Jos ei sydänkuulla suvea, niin ei ole kelpo kesää
Jos ei sydänkuulla vettä sada, niin ei tule vuotta vaivaistakaan
Sydänkuu on synkein, vaahtokuu vaokein, hankikuu haikein, sulamakuu surkein
Tammi tapansa näyttää
Sielä onki oikeen kirvespohojapakkaanen
Jos tammikuus on tasaasta niin helmikuulla heilahtaa ja maaliskuus ne maksetaan
Jos loskaa niin helmikuulla kostaa
Jos iso tammi helepottaa niin pikku tammi kiristää
Jos vesi tammikuussa tippuu auringon paisteesta, niin suvesta tulee hyvin hallainen
Kun varis vaakkuu tammikuulla aamulla. niin tulee nuoskakeli, jos illalla tulee pakkanen
Millainen tammikuu sellainen kesäkuu
Kun tammikuussa on puun kylki hilseessä, silloin on heinäkuussa haravan varsi märkä
Jokainen tammikuun lumisade tietää heinäkuulla vettä vastaavina päivinä
Niin monentena päivänä kun tammikuussa tulee suoja, niin monentena elokuussa ruista leikataan
Kaikki tammikuun vesipisarat ovat rukiita seuraavana kesänä.
Mitä tammikuussa sataa, se laariin sataa.
Jos tammikuussa ovat rukiin oraat näkyvissä, tulee hyvä viljavuosi.
Jos tammikuulla sataa, tulee huono heinävuosi.
Sydänkuulla ei saa viedä kekäleitä puhalle, jos vie, niin tulee ohraan nokipäitä.
Sydänkuulla pitäisi kehrätä verkon rihmat, silloin tulee vaha rihma.
Sydänkuulla pitää olla jo porsaita ja vaahtokuulla vasikoita.
Kun huoneet puhdistetaan tammikuussa ja elokuussa niin tiineet luteet eivät pääse poikimaan. Luteet häviävät pois.
Tuvan hirret on hakattava tammi- tai helmikuun aikana; silloin ne tulevat kestävät.
Rakennuspuut pitää kaataa tammikuun neljännellä korttelilla ja sammalet ottaa alakuusta, ettei tule syöpäläisiä.
Jos haavan kaataa tammikuussa, niin se kuivuu yhdessä kesässä
Sänkyaineet kaadettiin tammikuussa; silloin ei tullut eläviä sänkyyn.

HELMIKUU

Kun helmikuun aamut ovat sumuisia ja kuuraisia, tulee elokuussa halloja.
Jos helmikuusa sataa paljon lunta, niin kesällä sataa vettä heinän aikana.
Kevät on kova, jos helmikuussa on leutoja ilmoja.
Helmikuun suoja on puutteen tuoja.
Varis lensi vaahtokuulla, kevätkuulla kikutteli: “Viipselle vireä vaimo, pankolle ani parahin, emärontti roivahille!”
Kyllä kestää harjan hankia, kovia akan lehmän ammua, ukon koiran ulvoa. Harja alkaa kymmenennellä viikolla Jyrinpäivästä talvelle päin ja loppuu yhdeksännellä. Se on kesän ja talven jama.
Harjan purut purkuisimmat, harjan pakkaset pahimmat, harjan suvet suurimmat.
Jos harjalla on suvi, niin pitkä kevät tulee ja hallavuosi.
Kun on harjalla pakkanen, niin tulee poutakesä.
Kun on harjalla purku, niin tulee sateinen kesä.
Helmikuu helistelee, maaliskuu maan näyttää, huhtikuu humahuttaa, toukokuu tomahuttaa.
Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, tiät tukkii ja ojat täyttää
Helmikuun toinen silmä vihasta vinkuu, toinen vettä vuotaa.
Helemikuun toinen silimä vettä keittää
Kaimalkuu kaivot kuivaa.
Vaahtokuu kaivot kuivaa.
Helmikuu kaivot kuivaa
Helmikuun helpot päivät maaliskuulla maksetaan.
Minkä helmikuu helpottaa sen maaliskuu maksaa.
Helmikuun hellät tuulet maaliskuussa maksetaan.
Helmikuun hellät ilimat maalliskuulla maksetahan
Jos helmikuussa saa härkä juoda räystään alta, niin maaliskuussa ei saa kukkokaan.
Jos kosket helmikuussa kohisevat, niin Maarian (22.-28.3 välisenä aikana) jälkeen ovat tukossa.
Helmikuun suoja on puutteen tuoja.
Kevät on kova, jos helmikuussa on leutoja ilmoja.
Jos helmikuussa sataa paljon lunta, niin kesällä sataa vettä heinän aikaan.
Kun helmikuun aamut ovat sumuisia ja kuuraisia, tulee elokuussa halloja.
Helmikuussa jos on lavapakkasia, tulee usvalava lähelle maata, se tietää kesällä pakkasta Jaakonpäivän aikaan.
Helmikuun ensimmäinen suojapäivä tietää toukokuun samana päivänä sulaa vettä.
Kun metsä ensikerran hangelle kylvää, niin yhdeksän viikon päästä kylvöä tehdään.
Kun Tapio on riihensä puinut, niin siitä on yhdeksän viikoa kevätkylvöjen tekoon.
Helmikuulla pitäisi olla oikein pahat ilmat. Sitten tulee hyvä kevät.
Kun pinot hakataan paita päällä, niin kylvöt tehdään nahat päällä.
Vaahtokuu varikset tuopi.
Jos tahtoo sellaisen huoneen rakentaa, joka on luja lahoamista vastaan, niin pitää hakata hirret helmikuulla.
Jos tahtoo lujan talon rakentaa, pitää hirret hakata helmikuulla.
Pata palaa pakkaasta
Pakkanen pyryn perästä, paha ilma pakkasesta
Kun koira talvella pehtaroottoo, niin se tiätää tuiskuilmoja
Kyntteli (2.2) kysyy talven töitä, onko tappurat tapettu ja rohtimet ruhottu
Laskijaasen pitkät pyhät. ehtookarjasta ehtoohin
Lyhyt ja leviä ku laskiaane
Kyllä ny kalahurria naurattaa, sanoo teuvalaanen, ku laskiaasna pyryttää
Tuloo hyvä silakkavuosi, kun laskiaasna pyryttää
Mitä laskiaissa maahan, se kesällä mettähän
Jos laskijaissa kehrät, et kesävillaa saa
Taitaa ruveta ilima soimenemahan, sanoo tahoonvääntäjä pakkaasella
Yhyreksän viikkoa teeren laulusta kesähän
Tuloo hyvä vuasi, kun jäät nua heläjää

MAALISKUU

Niin kauan kuin aurinko paistaa laskiaistiistaina niin monta päivää paistaa aurinko koko paastonaikana.
Millaista ilmaa on laskiaisena, sellaista koko paaston ajan.
Jos laskiaisena tuiskuaa, niin tuiskuaa joka päivä pääsiäiseen asti.
Mitä ilma laskiaissa, sitä päivä pääsiäissä.
Jos laskiaisena sataa niin paljon lunta, että peittää oljenkorren, niin paaston aikana sataa niin paljon, että peittää reen kyljen.
Jos laskaisena sataa, niin että karvaköyden peittää, niin sataa vielä niin että reen kyljelleen peittää.
Kun laskiaisena sataa niin paljon lunta että reen raide peittyy, niin sinä keväänä peittyy vielä koko reki.
Jos tuisku laskiaisena peittää korren, niin pääsiäisenä peittää kuvon.
Jos laskiaisena sataa oljenkorren peittoon, niin sataa vielä kykkivän koiran korkeudelta.
Kun kukko juo laskiaisena räystään alta, niin Maariana saa härkä isosta luosasta.
Kun ei saa kukko laskiaisena, niin ei saa härkä pääsiäisenä.
Jos laskiaisena aurinko paistaa, tulee hyvä vuosi.
Jos laskiaispäivänä paistaa aurinko sen verran, että mies hevosen selkään kerkiää, niin tulee hyvä vuosi ja jos ei paista, niin sitten tulee huono vuosi.
Jos laskiaisena tuiskuttaa, menevät viljat kesällä lakoon.
Jos laskiaisena tien ummittaa, niin tulee katovuosi.
Jos laskiaispäivänä on lumisade, se tietää hyvää viljavuotta.
Jos laskiaisena sataa lunta reen raiteen täyteen, tulevat laarit täyteen viljaa, jos sataa vain puoli raidetta, tulee puoli laihoa, jos ei sada lunta ensinkään, tulee huono ruisvuosi.
Jos laskiaisena sata lunta niin paljon, että oljenkorsi peittyy, niin saa syksyllä joka kolmannen halon vetää riihen uunista pois.
Jos laskiaisena pyryttää niin paljon, että oljenkorsi peittyy, tulee hyvä ohravuosi.
Jos laskiaisena reen raide kiiltää, niin tulee hyvä ohravuosi, jos ei kiillä, niin tulee huono.
Lumisade laskiaisena tietää hyvää pellava- ja ohravuotta.
Jos laskiaisena tuiskuaa, kasvavat pellavat ja liinat sinä vuonna hyvin.
Jos laskiaisena niin paljon tuulee, että tukkii reen anturan jäljen, tulee hyvä pellavavuosi.
Jos laskiaisena tulee lunta niin paöjon että oljenkorsi peittyy tai juopunut mies ehtii hevosen valjastaa, tulee hyvä pellavavuosi.
Jos tuuli vie rikan tien yli laskiaisena, tulee hyvä pellavavuosi.
Jos laskiaistiistaina tulee niin paljon lunta, että kirveen lastun peittää, tulee huono pellavavuosi, eikä muukaan vilja menesty.
Jos laskiaisepäivänä sataa lunta, niin menevät pellavat lakoon, mitä enemmän sataa sen enemmän lakoavat pellavat.
Jos aurinko paistaa laskiaisena, tulee hyvä pellavavuosi. Jos aurinko paistaa aamupäivällä, pitää kylvää aamupäivällä, jos iltapäivällä, pitää kylvää iltapäivällä
Jos laskiaistiistaina aurinko paistaa sen verran että sika kerkiää viedä herneroivaan maantienyli, niin tulee hyvä hernevuosi.
Jos laskiaistiistaina pyryttää niin paljon että oljenkorsi ja kaikki laskiaispaskat peittyvät, tulee hyvä papuvuosi.
Jos laskiaistiistaina tulee lunta hevosenkengän vahvuus, tulee hyvä papuvuosi.
Kun laskiaisena mene tuisku reen raiteen poikki, niin eivät kukkatouot menesty.
Jos laskiaistiistaina tuiskuaa lunta tietä pitkin, niin kukkatouot kasvavat hyvin.
Laskiaispäivänä jos on kirkas ilma, niin kukkatouot menestyvät.
Kun laskiaistiistaina sataa tulee hyvä marjavuosi.
Jos laskiaisena ei sada tulee huono marjavuosi, jos sataa aamupäivällä tulee hyvä mansikka- ja mustikkavuosi, jos sataa illalla tulee hyvä puolukkavuosi.
Jos laskiaisena tuulee niin kovaa, että rikka lentää tien yli, tulee hyvä marjavuosi.
Kirkas laskiaistiistai tietää hyvää marjavuotta.
Jos laskiaisena on kova lumipyry, niin tulee hyvin silakoita.
Jos laskiaistiistaina tulee lunta ja paistaa aurinko, tulee hyvä silakkavuosi.
Jos laskiaisena on paha ilma, sataa lunta ja pyryttää tulee paljon silakoita.
Laskaisena kun aurinko paistaa, tulee pouta kaskenpolttoaikaan.
Kun laskiaisena pyryttää ja tuiskuttaa lunta, niin seuraavana kesänä ovat valkeat irrallaan.
Laskiaisena kun sataa lunta, niin kesällä on paljon itikoita.
Jos laskiaisena sataa lunta, tulee sääskinen kesä.
Jos paaston aloittaa hyvällä ilmalla, on hyviä ilmoja koko paaston ajan, jos taas pahalla ilmalla, on sitä koko paaston ajan.
Millaista ilmaa paaston ajan, sellaista 7 viikkoa.
Kun paasto alkaa pyryllä, se myös pyryllä loppuu.
Jos paaston aika on myrskyinen, koko kesä on myrskyinen. Jos paaston aika on tyyni kesä on tyyni.
Kun paaston aikana pyryttää on Juhannuksena kaunista.
Jos lumi paaston aikan tuiskuaa savuamalla, niin kydöt Juhannuksen aikaan samoin savuavat.
Jos paastona on aitat täynnä lunta on syksyllä laarit täynnä ohria.
Kun on paasto selkeä, niin tulee viljavuosi melkeä.
Jos paaston aikana sataa rakeita, tulee seuraavana kesänä kovia jyviä.
Kun on paaston aikana paljon tähtiä lumessa, tulee hyvä marjavuosi.
Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahuttaa.
Jos ei maalis maita näytä, niin ei huhtikaan humahuta.
Mitä maaliskuu säästää, sen huhtikuu päästää.
Jos maaliskuu syntyy pohjatuulella, seuraa kolme kylmää kuuta perätysten.
Jos maaliskuu on kasteinen, niin sinä vuonna tulee paljon sadetta. Niin paljon kun tässä kuussa on kastetta, sen verran halla tulee pääsiäisen jälkeen, sekä kastetta syyskuussa.
Märkä maaliskuu tietää sateista vuotta ja halloja pääsiäisen aikaan.
Sen verran suvella sadetta kun on maaliskuulla sumua.
Kun pohjoispuolelta räystästä vesi tippuu maaliskuulla, siitä on 9 viikkoa jäiden lähtöön.
Silloin kun maaliskuussa on suvi on samaan aikaan toukokuussa kesä.
Jos maaliskuun aamuna usva jäällä usva kohoaa sen verran että koira pääsee sen alitse juoksemaan, silloin ei halla tee pahaa touoille, mutta jos se painuu alas, niin on elokuussa samaan aikaan hallayö.
Jos maalikuussa varis on maanteillä, tulee kelirikko, mutta jos on ilmassa on kaunis ilma.
Kuinka korkealta jänis koloaa puuta maaliskuusa, sen mukaan vielä sataa keväällä lunta.
Kun maaliskuussa sataa kovasti lunta, on tuleva kesä poutainen.
Maaliskuussa, jos on kova luoteismyrsky (Tapion riihenpuinti) niin siitä on 7 viikkoa sulaan maahan.
Saunahirret on kaadettava paaston aikana, ettei sirkkoja saunaan tule.
Paaston aikana ei saa käyttää hevosella kulkusia, eikä ihmisillä saa olla punaisia eikä raidallisia vaatteita.
Paaston aikana ei saanut kehrätä. Jos kehräsi niin lampaat tulivat sairaiksi ja menivät pyörälle.
Paaston aikana, koko seitsemään viikkoon, ei saa puhua mitään. Syntiä.
Paaston aikana talossa ei pidä mitään kirvestyötä tehdä, niin ettei tulisi taloudessa mitään vastahakoisuutta.
Poroja ei liikuteltu paaston aikana, eikä pyykkiä pestu. Muuten tulee viljoihin tuhniopäitä.
Päreiden kiskominen oli paaston aikana kielletty.
Tuohta ei saanut kiskoa puusta paaston aikan, etteivät karhut söisi kesällä lehmiä.
Karhuista ei saa paaston aikana mainita mitään, ei hyvää eikä pahaa, ettei se kesällä revi lehmiä.
Paaston aikana ei pidä mainita minään petoeläimen nimeä, muuten se peto jää laitumille kesäksi tuhoja tekemään.
Paaston aikana kolmena torstaina kylpiessä pidetään leipäpalasta kainalossa ja se syötetään hevoselle metsään päästäessä. Silloin se antautuu hyvin kiinni.
Paaston aikana pitää illastaa lehmät aina ennen auringonlaskua, niin ne tulevat kesällä ajoissa kotiin.
Vanhat sanovat että jos lapselle antaa rintaa kolmena paastona, niin siitä tulee noita.
Tietäjä tuli siitä joka oli kolme paastoa imenyt.
Lammaslykkyä korjataa siten että paaston aikana käydään rullina yöllä leikelemässä toisten lampaista villoja ja kantamassa ne omaan navettaansa.
Trullit kulkevat paaston aikana keriten ihmisten lampaita. Sitten ne kokoontuvat pitkäperjantain yönä johonkin vanhaan myllyyyn tasaamaan villoja. Kun siellä punnitaan saalis, niin se, jolla on vähimmin, mäntätään puntarilla.
Silloin kun on paaston aika noidat lentävät pirun luo uusimaan sopimuksensa uuniluudan selässä. Ensin ne voitelevat itsensä voiteella, jota pitävät saunan kiukaan takana pässinsarvessa. Voideltuaan itsensä he sanovat: “Ei nurkkiin eikä pieliin, mutta ko sinne ko ennenkin!”. Sitten luuta vie heidät sinne missä piru on.
Ne nahkatilkut, jotka paastoaikana rullimisella kerätään lyödään pienellä naulalla kirnun pohjaan. Niin saadaan paljon voita.
Paaston aikana otettiin toisen talon lehmistä karvoja ja kun kirnuttiin pantiin aina yksi karva kirnuun. Tuli paljon voita.
Paaston aikana mentiin toisen talon ikkunan alle, avattiin ikkuna, pantiin kirnunmäntä sisälle ja kirnuttiin sanoen: “Sulle piimä, mulle voi, sulle piimä, mulle voi…”
Paaston aikana kierrettiin navetan kynnykseen 1-3 reikää, joiden sisään pantiin elohopeaa noitia vastaan.
Paaston aikana pidettiin virsikirjan lehti navetan oven päällä, että noidat eivät päässeet pahaa tekemään.
Kun paaston aikana torstaina ottaa 9 silakkaa nelikosta häntä edellä, panee ne häntä edellä paistumaan ja samoin ottaa ne pois häntä edellä, menee sitten takaperin sänkyyn maata siunaamatta ja syö ne siellä häntä edellä niin näkee sulhasensa tai morsiamensa yöllä.
Kun kolmena torstaina paaston aikana syyö 9 silakkaa kunakin yhden kerrallaan, niin pääsiäisyönä tuo sulhanen juotavaa.
Paaston aikana keitetään yhteispuuro. Sen keittoo osallistuu jokainen joka tulevia haluaa tietää. Puut noidetaan kolmen hengen, kolme henkilöä keittää, kolme suolaa ja kolme syö, siten että kukin pistää aina toverinsa suuhun eikä omaansa. Tuleva puoliso tulee sitten yöllä tuomaan vettä juotavaksi, kun se puuro rupeaa janottamaan.
Paaston aikana kuunneltiin ehtoisia. Tavallisin kuuntelupaikka oli sellaisen huoneen katto, joka oli kolme kertaa muutettu. Myös hakotukin päässä seisoen voi kuunnella.
Jos paaston aikaan tahtoo estää noitia navettaan pääsemästä, pitää illalla navetasta tullessa tehdä ristinmerkki oveen ja lukea Herran siunaus. Silloin ei noidilla ole voimaa mennä sisälle.
Paaston aikana noitia vastaan asetettiin 9 lukkoa navetan oveen, niistä yksi sellainen, joka aukeni vastapäivään.
Kun oravia ilmestyy huoneen nurkkiin, tulee nälkävuodet ja tulipaloja.
Kun paitahihasillaan halkoja hakataan niin kintaat kädessä toukoa tehdään ja nahat yllä heinää.
Maaliskuu puheli helmikuulle kateellisena: “Jos olisin sijalla sillä, millä kaimana katala, niin jäätäisin hevosen varsan emänsä kohtuun sekä vaimon somat kädet leipätaikinaan.” Varis lähtiessään sanoi:”Ellei kuulu maaliskuussa takaisin, niin saa sanoa, että on mies mennyt.”
Jons´ei jäihin sara, niin sataa kylyväjän vakkahan ja jons´ei sara kylyväjän vakkahan, niin sataa heinätakkahan
Jos pitkänäperjantaina aurinko paistaa niin tuloo hyvä ohoravuosi
Jos palamusunnuntaina aurinko paistaa, tuloo kovia ohoria
Huano ohoravuosi, jos käki hankehen kukkuu
Niin jäät järvestä, kun lumi maalta
Kun jäihin räikääsöö, tuloo kylymä kesä

HUHTIKUU

Kun kiirastorstaita vasten yöllä kylmää, niin kylmää vielä 40 yötä vaikka sulaan veteen.
Jos Kiirana kiristää, niin helkana helistää. Jos Kiirastorstaina on pakkanen, niin vielä helatorstaina vedet jäätyvät.
Jos kiirastorstaiyönä on lämmin, tulee aikainen kesä.Jos kiirastorstaina on hyvä ilma, niin on huono kalansaanti ongella.
Kun pitkääperjantaita vasten kylmää, niin kylmää vielä 40 vuorokauta ja saa vielä ajaa merestä mereen.
Jos pitkääperjantaita vasten kylmää, niin kylmää 40 yötä ennen Jaakonpäivää.
Jos pitkänperjantain aamuna ei härkä saa rapakosta vettä, niin talvea kestää kauan.
Pitkänäperjantaina jos kukko saa räystään alta juoda, saa härkä vappuna purosta.
Jos pitkänäperjantaina on pilvinen, niin ei ole seuraavana kesänä pelkoa pakkasesta, mutta jos se on selkä, niin silloin pakkanen nipistää.
Kun on pitkäperjantaina selkeä, hyvä ilma, niin on lahnan kutu selkeä.
Kun pitkänäperjantaina sataa vettä tai lunta, tulee huono heinävuosi.
Jos pitkänäperjantaina tuulee, tulee kovasti myrskyinen ja tuulinen suvi.
Pitkänperjantain pohjatuuli vie marjankukat keväällä.
Jos pitkänäperjantaina on tuuli etelässä, tulee hyvä marjavuosi.
Pitkänäperjantaina kun on tuuli etelässä ja sees ilma, niin sen sanotaan merkitsevän hyvää pellavasvuotta.
Jos pitkänäperjantaina tuisku juoksee reen raiteen yli, niin tulevana keäsnä kulovalkea palavat hyvin.
Jos pitkänäperjantaina paistaa aurinko, niin sinä vuonna tulee suuria tulipaloja.Jos pitkänäperjantaina aurinko paistaa sen verran, että ehtii hevosensa satuloitsemaan tulee hyvä papuvuosi.
Jos pääsiäismaanantai on pilvinen, tulee hyvä heinä- ja juurikasvuosi.
Kun pääsiäismaanantai on hyvin krikas, sinä vuonna ei tule hyvää satoa kuin rukiista.
Vihreä joulu tekee valkean pääsiäisen.
Jos on jouluna kesä, niin on pääsiäisenä talvi.
Jos jouluna vettä sataa, on pääsiäisenä pakkanen.
Mitä päivä pääsiäissä, sitä sää sären kutuna.
Jos pääsiäisenä pakastaa, pakastaa vielä 40 yötä.
Jos pääsiäisenä sataa vettä, niin tulee kylmä ja kolkko kesä.
Jos pääsiäisenä sataa tulee heikko heinävuosi.
Jos pääsiäisenä sataa tulee hyvä marjavuosi.
Jos pääsiäisenä sataa lunta tulee hyvä ohravuosi.
Jos pääsiäisenä on kaunis ilma tulee hyvää heinää.
Jos pääsiäisenä on kirkas ilma, tulee hyvä ohravuosi.
Jos pääsiäisenä on kaunis ilma tulee hyvä vuosi.
Jos pääsiäisaamuna paistaa aurinko, tulee hyvä marjavuosi, jos on usvaa niin halla vie marjankukat.
Kun pääsiäisaamuna aurinko piastaa, niin sinä vuonna saadan keväällä paljon kaloja.
Jos pääsiäisenä aurinko paistaa ja on poutaa tulee hyvä ohravuosi.
Jos pääsiäispyhinä on poutaa, on heinäkuussa poutaa.
Jos pääsiäistä vasten kylmää, tulee kovia ohria.
Jos on pirttipääsiäinen, niin on nahkahelluntai.
Kun pääsiäisenä tarkenee paidallaan, niin helluntaina ei arkene vällyissäkään.
Jos pääsiäispäivänä tuuli puhaltaa kirkon ovesta sisään, niin on kylmää helluntaihin asti.
Kun pääsiäisaamuna tuulee pohjoisesta, riittää pohjatuulta helluntaihin asti.
Mistä päin pääsiäisaamuna tuulee, sieltä tuulee 9 viikkoa.
Missä tuuli pääsiäisenä, siellä tuuli koko kevään.
Tuisku pääsiäisenä tietää että seuraavana kesänä tuuli lennättelee kytövakeita.
Kun pääsiäisviikko on kylmä, se tietää hyvää vuotta.
Jos piinaviikko on tuulinen, niin tulee tuulinen ja myrskyinen kesä.
Kun pääsiäisviikko on kylmä, se tietää hyvää vuotta.
Jos piinaviikko on tuulinen, niin tulee tuulinen ja myrskyinen kesä.
Jos huhtikuulla tarkenee paitahihasillaan, niin heinäkuulla tarvitsee kintaat.
Jos huhtikuussa on taivas tähtinen, tulee sadekesä.
Ei hullukaan huhtikuulla kylvä
Kun kuovi keikahtaa, niin lumikin luikahtaa.
Huhtikuu huuhteleepi, lumen maasta, jään vedestä, ohrat aitan loukkahasta.
Jos ei huhtikuu humahuta, niin toukokuulla ei toukoa tehdä.
Kun huhtikuulla on paljon lämpöisiä ja aurinkoisia ilmoja, tulee kesästä kylmä.
Jos seinähirret veistää huhtikuulla, ne eivät sinisty lainkaan eivätkä myöskään halkeile.
Kalanpyydysten korjaus ja valmistus pitää aloittaa huhtikuulla, yläkuulla mieluiten.
Västäräkki tulee kurien siiven alla
Kuu kiurusta kesähän, viikkokausi kivenviasta, pualikuuta peippoosesta, västäräkistä vähäsen, pääskysest´ei päivääkää

TOUKOKUU

Käen kukkumisesta on 9 viikkoa uutiseen.
Käki kukkuu, halloiksi hankeen, leinoiksi lehteen, viljavuodeksi varpuun.
Myöhäinen kylvö on satoisampaa, kuin aikainen.
Jos toukokuussa sataa kovin, niin syyskuussa sataa vähän ja päinvastoin.
Näin kärmehen este, oon kiukkuunen koko kesän
Voi, kun näin sammakon este, oon kankia koko kesän
Kun näköö keväällä sisiliskon ennen sammakkoa, tuloo hauska kesä
Kun on toukokuu kylmä, on kesäkuu lämmin
Toukokuu puoli suksin, puoli venehin hyvänä kesän tulona.
Perunat on laitettava itämään alakuussa (=kuun viimeinen neljännes).
Lanta on ajettava pellolle uudellakuulla, jotta se paremmin lannoittaisi.
Joa alkukuusta kopistaa rekensä pellolle, niin se on sama kuin jos loppukuusta vie kokokuorman lantaa.
Pellokyntö on aina tehtävä loppukuusta, jotta rikkaruohot häviävät.
Jos kissanpoika syntyy toukokuussa siitä tulee noidan kissa.
Toukokuussa ei saa lainata tuhkaa talosta pois; tulee tuhkapäitä ohraan.
Kuun viimeisenä päivänä ei saanut kylvää.
Jos kanttaiviikko on kylmä, tulee lämmin kesä, jos lämmin, niin kylmä, jos kostea, niin kuiva kesä (kanttaiviikko = helluntaita edeltävä viikko tai helatorstaiviikko)

KESÄKUU

Kesäkuussa kesä tulee, tuulkoon vaikka mistä.
Jos yläkuulla tekee perunan, niin kasvaa vartta, mutta alakuulla mukuloita.
Kaskea ei saa hakata kesäkuun ensimmäisellä eikä viimeisellä neljänneksellä. Jos silloin hakkaa ei kasva yhtään puuta.
Jos kesäkuussa lyö kuoren puhki puusta, niin puu kuivuu.
Tuloo kaunis ilama, kun on niin rastahanrinnalla
Jos on pikkukesä kylmä, on isokesä lämmin
Kyllä ny kesä tuloo, ku variksekki niin täytehen virtehen veisaa
Jos varis viittä huutaa, nakkaa luokka menemähän
Silloon on täysi kesä, kun varis huutaa viittä
Kyllä kesä kerkijöö, kun Juhannus joutuu
Nyt on oikeen mettäsian pouta

HEINÄ-ELOKUU

Heinäkuussa heilahtaa.
Niin monena päivänä kuin käki viimeisen kerran kukkuu heinäkuussa, niin monentena päivänä tulee lokakuussa ensi lumi.
Mätäkuu 23.7-23.8
Mätäkuu sateella valaa tai poudalla palaa.
Kun mätäkuun ensimmäisenä päivänä sataa, sataa koko mätäkuun ajan.
Jos mätäkuu alkaa sateella, niin sadetta piisaa neljä viikkoa.
Kun mätäkuussa putoaa lehtiä puusta, tulee suuri suoja maaliskuussa.
Mätäkuussa ei saa pidellä kaalimaita tai mato rupeaa syömään.
Jos pelto on sitkeää savea, se on kynnettävä mätäkuun kolmantena perjantaina, silloin onnistuu.
Jos lepät ja pajut eivät häviä muuten, ne on katkottava mätäkuun kolmantena perjantaina, silloin ne kuolevat ja häviävät.
Mätäkuussa hakattu kaski ei kuivu.
Mätäkuun ajalla ei saa ottaa mitään rakennustarpeita esille.
Mätäkuulla ei sahata lautoja.
Mätäkuu on tarvespuiden hakkauskuu, silloin hakatut puut eivät halkeile.
Mätäkuussa eivät haavat eivätkä vammat parane, ne mätivät ja leviävät.
Mätäkuussa ei saa tehdä lahtia, lihaa tulee matoja.
Mätäkuuhun asti liha kuivuu ulkona, mutta mätäkuussa se jo mädäntyy.
Jos heinäteon aloittaa alakuusta, niin odelmoi paremmin. Viikate heinään, päre pihtiin.
Kaks viikkua mettumaarista larvahan päin
Joka talaven kylymät muistaa, ei se kesällä kalapeeseen tuppaa
Ei pihilaja kahta taakkaa kanna
Kun mustikka on kypsä, niin on yö musta
Jos unikuakanpäivänä sataa, niin sataa seittämällä viikolla yhtäperää
Sumu illalla, halla aamulla.
Jos alkukuulla viljaa jauhaa, niin ei tule toukkia.
Kuhilas pellolle, kynttilä pöydälle.
Kykkä pellolla, pihti pirtissä.
Silloin tuli päreeseen, kun kuhilas pellolle.

SYYSKUU

Musta pilivi peliättää, mutta savenkarvaanen sataa
Taitaa tulla saret, kun variksekkin kulkoo käyren
Pian nyt sataa, kun on niin taivahalla reikiä
Saret tuloo, koska palokärki nuan pillittää
Jos on kuiva syksy, niin kyllä keväillä rämsyää
Syyskuussa kun lehti lähtee, niin maaliskuussa keli loppuu.
Jos pajun juuret jäätyvät syyskuussa, ovat ne marraskuussa sulat.
Jos syyskuussa lehmän lanta jäätyy, on se marraskuussa sula.
Jos syyskuu syntyy ja näyttää itsensä pienenä, tulee huono vuosi. Jos se näyttä itsensä puolikuuna, tulee puoli leipää, puoli satoa. Jos se on piilossa niin kauan, että vasta melkein täytenä näkyy, tulee hyvä vuosi, täysi vuosi seuraavana kesänä.

LOKAKUU

Kalkistus on talvipäivä.
Klutus on talvipäivä, Tipurtius on suvipäivä.
Minkä verran talvipäivänä on lehtiä puussa, sen verran suvipäivänä on lunta maassa.
Ei lokakuu ole joka kuu.
Päivät pienet, pilvelliset, yöt on pitkät ja pimeät.
Jos lokakuulla ei tule talvi, niin se ei tule marraskuullakaan.
Minkä nimisenä päivänä ensimmäinen lumi tulee, niin samannimisenä päivänä on kylvön aika.
Jos lokakuussa on lehti puussa ja sataa lunta, niin vasta juhannuksena taas tulee lehti puuhun.
Minä päivänä on metsä kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa vihoittaa lehti.
Ha’ot lampaille on hakattava lokakuussa.
Lokakuu lammasten surma
Niin monta kylmää kuukautta talvella, kun syksyllä ahvenen selässä mustaa raitaa
Kaarnankolistajaasista (parttenkoliaasista = viimeinen riihipäivä, palvelusväen juhla) on seittemän viikkua talavehen

MARRAS-JOULUKUU

Seuraavan vuoden ilmoja on ennustettu jakoajasta 12 päivää eteenpäin. Sellainen on ilma vastaavalla kuukaudella. Jos jakoaikana paistaa päivä, tulee hyvä vuosi/kauravuosi.
Jakoaikana jos loukuttaa pellavia tulee huono vuosi.
Jakoaikana ei saa teurastaa/tappaa märehtivää eläintä.
Jakoaikana ei saa antaa talosta mitään kenellekään, jos antaa ei tule uutta tilalle.
Jos jakoaikaan jättää huoneen kylmilleen, torakat/russakat kuolevat.
Jakoaikana jänis makaa piilossa.Jakoaikana taudit leviävät ja tarttuvat.
Jos Kekristä Vanhaan Kekriin (1.-14. marraskuuta) on sumuinen ja sateinen ilma, niin heinä-aikana seuraavana vuonna sataa; mutta jos on selkeää, niin yksi auringonpaisteinen päivä vastaa 9 poutapäivää heinä-aikaan.
Kekriaamuna ei saa nukkua pitkään, se ennustaa pitkäveteistä vuotta.
Kesä Kekriin, syystä Jouluun, talvea Mattiin ja kevättä Juhannukseen.
Kesää keyriin, syksyä jouluun, talvi vasta Tahvanasta.
Kesä keyriin, syksyä jouluun, sitten vasta talvi taksahtaa.
Pyhämies myllyt käyttää. Sataa runsaasti.
Jos Pyhämiesten ja Martin välillä aurinko paistaa sen verran, että kerkiää hevosen satuloimaan, niin tulee hyvä vuosi.
Jos Pyhäinmiestenpäivän ja Jouluaaton välillä on niin paljon kirkasta, että saa hevosen valjastettua, tulee kaunis kesä.Jos Kekristä vanhaan kekriin on sumuinen ja sateinen ilma, niin seuraavana vuonna heinäaikaan sataa, mutta jos on selkeä, niin yksi auringnpaisteinen päivä vastaa yhdeksään poutapäivää heinäaikaan.
Mitä kekristä kedolla, sitä Jyrkinä katolla.
Mitä ennen Kekriä on järvi jäässä, sitä ennen Jyrkiä lainehtiin.
Jos järvi aaltoaa Pyhäinmiestenpäivänä, aaltoaa se Jyrkinäkin.
Jos Köyrinä lainehtii, niin Ristinpäivänä on sula.
Jos Kekrinä on sula maa, niin Ristinpäivänä on myös.
Jos Pyhäinpäivänä on lehtiä puissa, tulee keväällä takatalvi.
Jos ennen Kekriä joki jäätyy, niin Vappuna on sulat vedet.
Jos marraskuun talvi menee pois, on kynttilään asti huonoa talvea.
Jos marraskuun on pakkanen, niin muu talvi on lauha.
Marraskuun talvi ei kestä, mutta lokakuun ja joulukuun talvi kestää.
Hirret on hakattava marraskuussa, eivät lahoa niin nopeasti.
Lehmät on pestävä marraskuussa suopursuvedellä että pysyvät puhtaina ja hyvinvoivina.
Marraskuussa lampaille annetaan madonnahkaa ja lepänlehtiä, etteivät kuolisi talvella.
Kalanpyydykset on kudottavat marraskuulla, sitten on hyvä kalaonni.
Marraskuussa otettiin vitsat mertoihin, sitten sai kalaa.
Jos on syksyllä oravan hanki, niin on keväällä orihin hanki
Ei tuu oikiaa talavia, jos ei kolomaasti ensi hyyrä
Iliman muutos siitä tuloo, kun nuun uluvolta tuuloo
Lehemänliukkahatki pitää olla, ennenkö talavi tulee
Joulukuun ensimmäiset päivät vastaavat seuraavan vuoden kuukausien ilimoja esim. 4.12 kertoo millainen sää on seuraavan vuoden huhtikuussa
Kun jouluaamuna etelästä tuulee, tulee huono vuosi
Veheriäänen joulu teköö valakoosen pääsiäisen
Jos jouluyönä on tähtiä, tuloo hyv'ä valokkivuosi
Tulovana vuanna tuahikuus pukinpäivän aikana
Autunauttuhun joulu loppuu
Seitsemäs joulupäivä kertoo millaista ilmaa on heinäkuussa.
Kun on joulukuussa kovat pakkaset, niin pakkanen kuolee pian pesäänsä.
Joulukuiset hyvät ilmat tietävät maaliskuisia pakkasia.
Pakkanen pyryn perästä, paha ilma pakkasista.
Jos joulukuussa taivas on tähdessä ja räystäät tippuvat, niin vie halla yhden viljan.
Lantatunkio pitää tehdä yläkuulla ja etelätuulella, muuten jos tekee, ei siitä jää sula.
Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle
Jos jouluaaton ja jouluyön yö on selkeä, eikä sada tai tuule, niin silloin tulee hyvä vuosi. Jos taas tuulee ja sataa, tulee katovuosi. Jos tuulee idästä tai etelästä, tulee tauti. Jos tuuli tulee pohjoisesta, se merkitsee hyvää vuotta.
Jos joulupäivä on lauantaina. Tulee kylmä talvi ja muuttuvat tuulet. Tulee myös luminen ja tuulinen kevät. Kesästä tulee hyvä. Syksystä kuiva, kalasaaliit huonot, merellä paljon myrskyjä, sodat ja taudit ovat liikkeellä. Puut kuivuvat ja mehiläisille ei ole hunajakasveja.
Joulupäivä kertoo millaista ilmaa on tammikuussa.
Jos jouluyö on kovin tuulinen , niin vuodesta tulee hedelmällinen.
Jos jouluyönä on kova pakkanen ja pohjatuuli, niin tulee hyvä viljavuosi.
Kun jouluyönä on niin kylmää että kataja punoittaa niin tulee hallavuosi.
Pakkanen sanoo: “Jos en ole Jouluksi kotona, tulen sitten Uudeksi Vuodeksi.”
Jos jouluna on pakkanen kylässä, niin tulee hän sitten Kynttilänäkin.
Jos jouluna on kesä, niin pääsiäisenä on talvi.
Joulun suvi, Pääisiäisen lumi.
Jos on leuto joulu, on kylmä juhannus.
Jos Joulun aikaan on pakkanen, on Juhannuksen tienoissa lämmin.
Jos sumua on Joulun aikana maahan asti, on Juhannuksen aikana kovat hallayöt.
Joulun aikaiset sumut ja juhannuksen aikaiset hallat, tietävät nälkävuotta.
Jouluna ja Juhannuksen on samalainen ilma. Pouta tai sade.
Jos ennen Joulua on parhaat lumipyryt, niin ennen Jussia on parhaat vesisateet.
Jokainen joulun aikainen kirkas päivä, vastaa 9 poutapäivää juhannuksen aikaan.
Jos on piemää Jouluna, niin kyllä on kirkasta Juhannuksena.
Millaista ilmaa Jouluna, sellaista Maariana.
Kun jouluyönä tuiskuaa ja sataa, tulee hyvä ruisvuosi.
Jos jouluna sataa lunta, tulee hyvä marjavuosi, sitä parempi mitä isompia hiutaleita.
Joulunpyhät jos on metsä luminen, niin tulee hyvä viljavuosi. Jo son lumeton, tulee huono vuosi.
Kuura jouluna puissa merkitsee paksua tähkää viljassa.
Jos jouluaamuna ovat puutt kuurassa ja heikko pohjatuuli, tulee hyvä ruisvuosi.
Jos jouluaamuna on metsä luminen, tulee hyvä heinävuosi.
Jos jouluna on metsä luminen niin että pienet puut ovat taipuneet, tulee tautinen vuosi ja sateinen kesä.
Jos joulupäivänä sataa lunta, sataa lunta koko tammikuun.
Kun jouluyö on tähdessä tulee hyvä sienivuosi.
Joulusta juhannukseen ennustaa iltarusko pakkasta, juhannuksesta jouluun hyvää ilmaa. Aamurusko ennustaa sadetta.
Kun on joulukuussa kovat pakkaset, niin pakkanen kuolee pian pesäänsä.
Joulukuiset hyvä ilmat tietävät maaliskuisia pakkasia.
Ensimmäisestä teeren kuherruksesta joulun jälkeen on 10 viikkoa kauran kylvöön.
Ensimmäisestä suvesta joulun jälkeen on 200 päivää rukiinleikkuuseen.
Jouluna piti olla pöydässä niin monta lajia ruokaa kun talosta löytyi ja sen piti riittää ensimmäiseen arkipäivään asti joulun jälkeen, muuten talo köyhtyi.
Jouluna jaettiin koko talonväelle kokonainen juusto (joulujuusto). Sitä syötiin pala kerrallaan niin että viimeinen pala syötiin kinkerinpäivän aamuna. Jos näin ei tehnyt lukutaito ja muisti olivat huonot lukusilla.
Jouluna ei saanut syödä perunoita, ettei tule paiseita.
Jouluksi leivottiin niin iso leipä kun uunin suuluukusta sisään mahtui. Se säilytettiin karjan menestykseksi ja annetiin evääksi paimeinille.
Jouluksi levitettiin pirtin lattialle pahnat oljista.
Jouluyönä talon isäntä piirsi liidulla kaikkien rakennusen oviin ristin ja sen ympärille pyöreän kehän, että talo säästyisi kaikelta pahalta.
Jouluna ei sopinut naapuriin mennä, viskatiin poroa silmille.
Jos joulupäivänä meni naapuriin kylään, hänet vietiin sikolättiin.
Joulupäivänä ei saanut kylälle mennä, jos meni sanottiin jouluporsaaksi.
Jos jouluyönä kello 12 katsoi peiliin näki tulevan sulhasensa.
Pakkanen pyryn perästä, paha ilma pakkasista.
Loppiaasen pyryt ja uuren vuoren pakkaaset
Sen minäkin oon kokenu, jotta jos uunnavuonna on lunta katolla, niin sit´on maaskin
Talavi pakkaa päälle kun pakkaanen rajakenkähän
Kaks´sataa päivää uurenvuaren suajasta rukihinleikkoohin
Jos Tapanina pyryttää tulee hyvä marjavuosi
Jos Tapanina on kirkasta, niin että tähdet tuikkivat, tulee paljon sieniä
Jos Tapanina ei aurinko paista, voi ohrankylvön unohtaa
Takana joulun talavi makaa
Ei talavi tuu taansa kattomata
Kyllä talavi tapansa näyttää
Ei talvi niin häjy, jott´ei kesän velkoja maksa
Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa
Jouluna mettä täynnä, uunnavuonna puhras
Kun on uusivuosi selekiä, tuloo vuosi melekiä

Ilimansuuntihin liittyvät:

Kako kaakun, pohja puolen, itä ei se aina anna.
Irän ilimat ilikiämmät, pohojan pakkaset pahimmat
Irästä ikisatehet
Mitä itä illalla, sitä länsi aamulla
Itä kesän istuttaa, länsituuli lämmittää
Kakotuuli vie kattilasta ja luode vielä lusikastaki
Yhyreksän viikkua on sulahan vetehen, kun pohojan puolelta rästähät nokkuu
Pohjatuuli menöö yäksi akkansa sivhun
Pohojatuuli vie kassista, itätuuli kattilasta
Pohojatuuli sumun koriaa
Länsi pouran pitää

Muihin liittyvät ennustukset:

Kun on meri köyhä, on maa rikas
Ruianmeri lainehtii
Kun pyhätmiehet kuivin jaloon tuloo, ne märiin menöö
Kun on varijalka pellolla, niin on päretollo pöyrällä
Siitä on yhyreksän viikkua sulahan vetehen, ku raavas mies porajaa
Mitä paremmin myllyä hyytää, sitä pareet ruisvuosi tuloo
Halla hanhen hännän alla, talavi jouttenen takana
Aamusta päivä kultaa, ehtoosta multaa
Mustat pilvet pian sataa, kailiat kaiken päivää
Kalakkahasta kaiken päivää sataa
Nyt on karhun kalailma
Kesää köyriin, syksyä jouluun, joulusta emäselekä eteen alakaa
Tuloo hyvä vuosi, koska konkelo laulaa
Ku kuulet kurie ääne, ni älä mee järve jäälle
Pouriksi kuu kehii, sateeksi aurinko sappii
Kun on varijalka pellolla, niin on kynttilä pöyrällä
Kyäs pellolla, kynttilä pöyrällä
Köyri tuli, juko katkes
Köyhäi köyrikseen, jokaine joulukseen
Halla hanhen hartioolla, lumi luikun hännän alla, talavi jouttenen takana
Lämpymän liika sukas ja kylymän liika rasas
Kun pitkään tuuloo, niin tuloo nöyrä
Ohut se on ohoranvuosi
Kun maantie halkeilee, tuloo huono vuosi
Hyvä vuosi tuloo, ku tiet katkeeloo
Nyt alakaaki läpileivät, karvakengät, härkäviikot (= heti loppiaaasen jäläkehen) ja karikkareet
Ennen pirunkenkimää

Pyhättömän aijast´aijan
Kova on kiria, samoo Kehorin-Kaisa, kun alamunakkaa luki
Seliällänsä ku alunakan tekijä
Kyllä alunakas päiviä piisaa
Kuu eherastaa
Maanantaina manataan, tiistaina tikutaan, keskiviikkona kehutaan, torstaina torutaan, perjantaina pelataan, lauvantaina lauletaan, sunnuntaina surutetaan
Torstai viikolle luikua antaa
Torstai viikhon loven teköö
Lauvantai näkyy perjantain alta
Piliviukko ajaa pilivikärryyllä
On yksvuotinen kun sääkirja
Haavanuri hallanurpi, lepänurpi leivänurpi, koivunurpi koinurpi
Katti kaksi, koira kolome, vinku viisi, määky kuusi, lehemä emäntänsä kans, hevoonen niin palio vuaresta vaillen, kun sen kenkä on auki
Yö päivillä väliä

Lähteet:

Etelä-Pohjanmaan sananparsia, keräyttänyt ja julkaissut Etelä-Pohjalainen Osakunta, 25.2.1938.
http://kalenteri.wordpress.com/
FB Rasat pärkyää ryhmä

Naistenpäivän kunniaksi!

Sääennustuksia

Lähetä kommentti